Teimme muutamia viikkoja sitten laventelisaippuaa ja nyt on tullut aika luopua niistä, joten luvassa oli paketointi. Lapset maalasivat vesiväreillä kuvat, joista leikattiin saippuoihin sopivan kokoinen kääre. Kuvien värimaailma oli laventelin mukainen ja kääreessä kerrotaan mistä saippuasta on kyse. Saippua paketoitiin vielä sellofaaniin ja sidottiin paperinarulla.
Ja koska on joulu, halusimme lisätä vielä pienen jouluisen jutun. Taittelin lasten kanssa jouluisista skräppäyskartongeista tähtiä, joihin ohjeen löysin täältä. Ompelimme tähtiin ripustuslangat pistämällä neulan tähden takapuolelta läpi, pujottamalla helmen neulasta ja pistämällä neulan takaisin samasta reiästä. Tämän jälkeen vielä teimme lankoihin solmun (tällaisen, niin että helmi jää lenkin sisälle) aivan tähteen kiinni, ettei lanka tai sisällä oleva helmi lähtisi liikkumaan. Molemmat langan päät ovat vapaita, joten tähden voi sitoa kiinni mihin haluaa, me sidoimme ne nyt rusetilla paketteihin.
Olemme pienten ja isompien puuhastelijoiden perhe. Sydäntämme lähellä ovat erityisesti paperiaskartelu, solmut ja ruuanlaitto, mutta emme syrji puuhastelua lajin tai materiaalin perusteella.
2015-12-10
2015-12-09
Saippuan tekoa, taas
Nyt oli lapsella kaveri yökylässä ja pakkohan sitä oli päästä kokeilemaan kaikkea jännää yhdessä, siispä saippuaa tekemään! Meiltä tilattiin sopivasti teepuusaippuaa, joten hyvä myös päästä testaamaan sen tekemistä.
Käytetyt materiaalit:
- 190g vettä
- 85g rakeista lipeää
- 250g kookosrasvaa
- 250g oliiviöljyä
- 30 tippaa teepuuöljyä
2015-12-08
Joulukortti sapluunan avulla
Tänä vuonna halusimme tehdä kortin sapluunan avulla, saa nopeasti sen
2015-12-07
Piparkakkukuusi
Osalle sukulaisista päätettiin tehdä taas tänä vuonna vanha tuttu piparkakkukuusi. Siinä veistelen kaavan mukaisia tähtiä jokaista kaksi kappaletta, paitsi pienintä, jota teen tavallisen piparkakkumuotin kanssa 12 kappaletta, eli yhteensä 24 tähteä. Kuusi kasataan grillitikun ja tomusokerikuorrutteen avulla. Jokaisen piparkakun väliin laitetaan kuorrutetta ja pienin tähti laitetaan aina kahden suuremman tähden väliin. Kuusi kootaan laittamalla suurimmat alas ja kääntämällä seuraavaa tähteä aina ristiin niin, että niistä muodostuu kuusi. Tikku tökätään suurimman tähden keskelle, laitetaan kuorrutetta, tökätään tikun läpi pikkutähti, kuorrutetta, toinen suuri tähti jne. Grillitikun pää katkaistaan ennen viimeisen pienen tähden laittamista. Lopuksi sitten koristellaan ja herkullinen lahja on valmis.
Ja koska piparkakkutaikinoita on yhtä paljon kuin leipojia, tässä vielä ohje, jonka mukaan itse niitä teen.
- 500g voita (tai 425g voita ja 2dl kuohukermaa vaahdotettuna)
- 425g sokeria
- 1 muna
- 280g (2dl) siirappia
- 2tl kanelia
- 2tl inkivääriä
- 2tl neilikkaa
- 2tl pomeranssia
- 1kg vehnäjauhoja
- 4tl ruokasoodaa
Kiehauta siirappi ja mausteet. Vatkaa muna ja puolet sokerista sekä voi ja puolet sokerista. Yhdistä vaahdot ja lisää siirappimausteseos siihen. Jos käytät kermavaahtoa, sekoita se tässä vaiheessa taikinaan. Sekoita sooda hyvin vehnäjauhoihin ja lisää jauhot taikinaan. Itse käytän sähkövatkainta jokaiseen yhdistämiseen, menee näin helpoiten. Taikina kannattaa joka tapauksessa sekoittaa huolellisesti, kuten aina kekseissä, rasvan täytyy olla tasaisesti jakautunut tai osa kekseistä epäonnistuu. Pidä taikinaa yön yli kylmässä. Paista 200-225 asteessa uunista riippuen, 3-5 minuuttia per pelti piparkakun koosta riippuen.
Käytän kermavaahdotonta taikinaa yleensä, kun teen rakennettavia piparkakkuja, eli rakennuksia, näitä kuusia, joulukalentereita jne. ja kermavaahdollista taikinaa muissa tapauksissa. Kermavaahdon kanssa tuntuu tulevan vähän pehmeämpiä ja helpommin murtuvia piparkakkuja kuin ilman kermavaahtoa. Kermavaahdollinen taikina on myös pehmeämpää, sitä on helpompi kaulia, mutta se jää myös paksummaksi ja murtuu helposti liian ohueksi kaulittuna. Tänäkin vuonna taikinoita on tullut tehtyä molempina versioina. Rakennelmia on niin helppo antaa lahjaksi, että niitä tekee aina useampia.
2015-12-06
Turkkilaisen pää -pannunalunen
Oli ylimääräinen hukkapätkä kuuden millin juuttinarua joten askartelin joululahjaksi pannunalusen. Vähän harmittaa antaa pois kun tuli niin hyvä mutta menköön.
Naru, jota muuten kului noin 620cm, meni solmuun, tarkemmin ottaen tuli turkkilaisen pää eli turk's head eli osmonsolmu, viidellä säikeellä, seitsemällä mutkalla ja kolminkertaisena. Säikeiden ja mutkien lukumäärän tulee olla suhteellisia alkulukuja keskenään, jotta solmu toimisi. Seitsemänkulmio vaikutti kivalta ja taitaa olla minimi jotteivät reunoilla olevat lenkit kasva turhan pitkiksi. Viisi säiettä antaa pannunaluselle tarpeeksi leveyttä ilman, että täytyy kerrata hirveän paljon ja on hieman tukevampi ja fiinimpi kuin vähemmillä säikeillä. Kolmesti kerrattu on minimi, jotta saa langat pääteltyä fiksusti. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että ihan hyvin löytyi hatusta sopivat numerot.
Kun solmu oli solmittu ja kiristetty, narun päät katkottiin ja pleissattiin naapurinaruihin kiinni.
Pleissaus onnistuu niin, että kun solmu on kiristetty, molemmat päät katkaistaan jättäen hieman solmimisvaraa, sidotaan väliaikaisesti esim. kalastajanlangalla, puretaan ja teipataan.
Valmis pannunalunen keitettiin kattilassa, nuijittiin vasaralla ja laitettiin saunaan kuivumaan. Juuttinaru kovettuu kastuessaan, mutta tämä ainakin tuntuu pehmenneen täysin kuivuessaan. Ehkä pitää muotoaan hieman paremmin, ehkä ei. Tiedä häntä.
Tein toisenkin ja kokeilin kylmällä vedellä käsitellä. Juuttinarun valmistuksessa kai käytetään jotain öljyä joka haisee. Kuumalla vedellä haju lähtee pois, joten suosittelen ryöppäämään nämä tekeleet.
Naru, jota muuten kului noin 620cm, meni solmuun, tarkemmin ottaen tuli turkkilaisen pää eli turk's head eli osmonsolmu, viidellä säikeellä, seitsemällä mutkalla ja kolminkertaisena. Säikeiden ja mutkien lukumäärän tulee olla suhteellisia alkulukuja keskenään, jotta solmu toimisi. Seitsemänkulmio vaikutti kivalta ja taitaa olla minimi jotteivät reunoilla olevat lenkit kasva turhan pitkiksi. Viisi säiettä antaa pannunaluselle tarpeeksi leveyttä ilman, että täytyy kerrata hirveän paljon ja on hieman tukevampi ja fiinimpi kuin vähemmillä säikeillä. Kolmesti kerrattu on minimi, jotta saa langat pääteltyä fiksusti. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että ihan hyvin löytyi hatusta sopivat numerot.
![]() |
| Naru kulkee näin.. |
![]() | |
|
Kun solmu oli solmittu ja kiristetty, narun päät katkottiin ja pleissattiin naapurinaruihin kiinni.
![]() |
| Tällä lailla |
![]() |
| Valmis |
Valmis pannunalunen keitettiin kattilassa, nuijittiin vasaralla ja laitettiin saunaan kuivumaan. Juuttinaru kovettuu kastuessaan, mutta tämä ainakin tuntuu pehmenneen täysin kuivuessaan. Ehkä pitää muotoaan hieman paremmin, ehkä ei. Tiedä häntä.
Tein toisenkin ja kokeilin kylmällä vedellä käsitellä. Juuttinarun valmistuksessa kai käytetään jotain öljyä joka haisee. Kuumalla vedellä haju lähtee pois, joten suosittelen ryöppäämään nämä tekeleet.
Vaalea joulukakku
Tämä resepti on muokattu Seitsemän sortin leivonnaiset -kirjan hedelmäkakusta. Tällainen tehtiin tuomisiksi, ei sentään omaan pöytään vielä joulukakkua tehtäisi. Ostin juuri myös älyttömän kauniin uuden silikonisen vuoan, Silikomart Meteor, ja oli kova hinku päästä testaamaan sitä. Hieman ongelmallinen esteettisyyden kannalta tuo silikonin huono lämmönjohtavuus, mutta siihen täytyy myöhemmin paneutua. Kakku siis jäi päältä vaaleaksi, varmaan koska paistolämpötila oli matala.
- 200g margariinia tai voita (yleensä 100g molempia)
- 210g sokeria
- 3 munaa
- 230g vehnäjauhoja
- ½tl leivinjauhetta
- ½dl konjakkia
- 50g sukaattia
- 50g hillottua appelsiininkuorta
- (1dl rusinoita pilkottuna)
Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Jauhota hedelmät osalla jauhoista, sekoita leivinjauhe loppuihin jauhoista. Kääntele jauhot, hedelmät ja konjakki rasvaseokseen ja laita jauhoitettuun torvivuokaan. Paista uunin alaosassa 150 asteessa 60min ajan. Kakun kannattaa antaa mehevöityä päivä tai pari ennen tarjoamista. Se on myös hyvin tuhtia, joten leikataan ohuiksi viipaleiksi.
2015-12-02
Saippuaa sukulaisille
Käytetyt materiaalit:
- 190g vettä
- 84g rakeista lipeää
- 248g kookosrasvaa
- 252g oliiviöljyä
- 20g kuivia käytettyjä kahvinpuruja
- 30 tippaa appelsiiniöljyä
- 60 tippaa oranssia saippuaväriä
- suojalasit ja kumihansikkaat
- tyhjä maitotölkki muottina
- sauvasekoitin sekoittamisessa
- vaaka ja lämpömittari mittaamisessa
Kun ne olivat hyvin sekaisin, sekoitimme vielä 60 tippaa väriä. Tätä emme kuitenkaan sekoittaneet riittävän hyvin, koska lopullisen saippuan väri ei ollut ihan tasainen. Kaadoimme seoksen muottiin, jonka asetetimme leipävuokaan ja laitoimme lehtiä sivuille pitämään maitotölkkiä muodossaan.
Saippua oli haljennut taas keskeltä tunnin kuluttua, mutta kuuden tunnin kuluttua, jolloin leikkasimme sen, halkeama oli kuroutunut umpeen. Oranssi väri ei ole kovin vahva, enemmänkin siis olisi voinut laittaa, mutta on väri selvästi muu kuin valkoinen. Appelsiinin tuoksu tuntuu sen sijaan hyvinkin vahvalta. Ensi kerralla siis ainakin muistamme sekoittaa värin kunnolla, jos sellaista käytämme! Muuta huomioitavaa ei taas päivän vanhasta saippuasta voi sanoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


















