Olemme pienten ja isompien puuhastelijoiden perhe. Sydäntämme lähellä ovat erityisesti paperiaskartelu, solmut ja ruuanlaitto, mutta emme syrji puuhastelua lajin tai materiaalin perusteella.
Hyvä keitto alkaa hyvästä liemestä. Pieneksi silpuksi pilkotaan…
1 sipuli
1 pienehkö porkkana
100g juuriselleriä
100g palsternakkaa.
Kasvikset kuullotetaan voissa (~30g) tarpeeksi isossa kattilassa ja kun kasvikset ovat pehmenneet, lisätään 1.5L vettä, noin 15 valkopippuria, teelusikallinen suolaa ja kaksi laakerinlehteä.
Tämä seos saa porista tunnin verran, jonka jälkeen liemi siivilöidään ja kiinteät osat heitetään pois. Liemestä saa sopan lisäämällä:
tusinan verran yleisperunaa pilkottuna
3 isoa porkkanaa pieninä palasina (porkkana kypsyy hitaammin kuin peruna)
(20min tauko)
1 pieni purjo pilkottuna, pese vihreät osat hyvin.
siskonmakkaroita paketillinen.
Keitä vielä vartti.
Siskonmakkarat kuuluu ehdottomasti pursottaa suolesta pieniksi palloiksi eikä laiskasti leikata saksilla, sillä suutuntuma on näin sataverroin parempi! Kyytipojaksi täytyy olla piimää, ruisleipää ja emmentaalia. Soppa on parasta 2–24 tuntia tekemisen jälkeen, eli kannattaa olla aikaisin liikenteessä. Soppaa tulee n. 3 litraa eli 6–8 annosta.
Tässä hyvä kurkkumajoneesi vaikka hampurilaisen väliin tai ranskalaisten kaveriksi.
Ainekset:
1 keltuainen
1 tl valkoviinietikkaa
¼ tl suolaa
ripaus sinappijauhoa (ei pakollinen, auttaa emulgoinnissa)
noin 1 dl rypsiöljyä
1 dl kurkkusalaattia
Lisää keltuainen, etikka, suola ja sinappijauho sauvasekottimelle sopivaan kapeaan astiaan. Ala sekoittaa sauvasekottimella ja kaada öljyä pikkuhiljaa ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Emulsion pitäisi muodostua aika nopeasti. Jos sotku jää öljymäiseksi, ei auta muu kuin aloittaa alusta uudella keltuaisella.
(Majoneesi on emulsio jossa on pieniä öljypalloja vedessä. Epäonnistunut majoneesi on pieniä vesipalloja öljyssä. Etenkin alussa liian nopea öljyn lisääminen voi pilata prosessin.)
Jos kaikki onnistuu hyvin, voi lopuksi sekoittaa samalla sauvasekottimella kurkkusalaatin sekaan. Teoriassa (eli en ole kokeillut) keltuaisen pystyy ehkä korvaamaan soijamaidolla, sillä soijan lesitiini toimii emulgointiaineena samoin kuin kananmunan vastaava, jolloin saa aikaan vegaanimajoneesin.
Olin kauan kaivannut pitkään jääkaapissa säilyvää salaatintapaista kun tuoretta ei aina jaksa säätää juuri sillä hetkellä kun sitä tarvitsisi ja kaupan salaatit ovat yleensä majoneesipohjaisia ja jotenkin tunkkaisia. Joku aika sitten keksinkin kokeilla tehdä etikkapohjaista coleslawia ja hyvä tuli, nyt tätä on aina jääkaapissa.
Lasipurkissa tämä on näyttävä ilmestys
Ainekset:
¼ kaali (~½ kiloa)
1 porkkana raastettuna
¼-½ sipulia
1½ rkl sokeria
½ dl viinietikkaa
1 rkl väkiviinaetikkaa
½ tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä
Sipulia ja kaalia kannattaa veistää näin jotta saa hyvän muotoisia suikaleita:
Näitä on nyt tullut tehtyä kolmisen kappaletta niin täytyy raportoida. Tuliaiskalakukot ovat niin harvinaista herkkua että piti kokeilla onnistuisiko itseltä muikkukukko ja kun halpoja muikkuja sattui kaupasta löytymään niin piti ottaa tilaisuudesta vaari.
Taikina:
4dl vettä
1dl vehnäjauhoja
2tl suolaa
100g voisulaa
750–800g ruisjauhoja
Ruisjauhoja laitetaan niin paljon kuin taikinan saa helposti vetämään. Jos jauhoja on niin paljon ettei meinaa pysyä taikinassa vaivattaessa, on kukon muotoilu vaikeampaa. Vaivata ei tarvitse enempää kuin mitä tarvitaan jotta saadaan tasapaksu massa.
Täytteet:
800–1000g muikkuja perattuina
300–400g suolaamatonta sian kylkeä ohuina siivuina
suolaa
Tässä taikinasta tuli aavistuksen verran liian kuivaa – huomaa jauhoinen pinta
Muutaman kerran perusteella voi jo sanoa että sian kylki on helpoin siivuttaa jos nahka on paikoillaan. Muikun perkaaminen onnistuu parhaiten niin, että pää katkaistaan peukulla ja etusormella niskasta muttei irroteta kokonaan, minkä jälkeen etuevästä aavistuksen verran alaspäin vetämällä lähtee kaikki sisuskalut näppärästi muutamassa sekunnissa ilman sen kummempia työkaluja. Lopuksi muikut huuhdotaan hyvin ja kuivataan.
Taikinasta kaulitaan noin sentin paksu levy joka ohenee reunoja kohti reippaasti. Jotkut kehoittavat jättämään pieni pala paikkausvälineistöksi jos kukko alkaa vuotaa uunissa, mutten vielä ole tarvinnut. Muodoksi kannattaa yrittää saada ympyrän sijaan hieman plussan muotoinen, sillä muuten taitettaessa kukon kulmiin jää liikaa tavaraa. "Plussan" keskelle ripotellaan hieman jauhoja imemään kosteutta. Seuraavaksi kerros muikkuja, kerros kylkisiivuja ja ripaus suolaa ja tätä toistetaan niin kauan kuin muikkuja ja kylkeä riittää. Taita lopuksi reunat kukon päälle.
Kas näin.
Kukon muotoiluun on aluksi hyvä käyttää apuna suihkepulloa jossa on vettä ja ruokaveistä (ja paljon ärräpäitä jos taikina on liian kuivaa). Veitsellä on hyvä rapsuttaa taikinaa kutakuinkin tasaiseksi, minkä jälkeen käsillä ja vedellä saa vielä siloitettua pinnan. Kukko halkeilee siirrettäessä joten siirto kannattaa tehdä ennen viimeistelyä.
Kukkoa paistetaan uunin alaosassa 250⁰C 45min, jonka jälkeen voidellaan pinta voilla. Sitten vielä 4 tuntia maksimissaan 125⁰C lämmössä ja toinen pelti kannattaa ehdottomasti laittaa päälle, pinta kuivuu liikaa muuten.
Synttärijuhlien suolaisten ruokien pääosaa oli vetämässä kanttarellipizza. Näin saatiin sekä käytettyä syksyn satoa
että tarjottua lihaton vaihtoehto sellaista kaipaaville. Ensimmäinen lajiaan tämä täällä oli ja täysin hatusta tempaistu mutta hyvin tuntui maistuvan.
Pizzapohja:
(kolmeen ⌀ 28cm paksuun lättyyn tai kahdelle uuninpellille)
4dl kädenlämpöistä (37⁰C) vettä
50g hiivaa
350g durumvehnäjauhoja
170g hiivaleipäjauhoja (8dl jauhoja yhteensä)
10g suolaa (~1tl tai vähän yli)
Taikina vaivataan pyörivällä sähkökoneella (taikinakoukuilla) kunnolla ja annetaan kohota kunnolla jotta jauhon gluteenit väsähtävät ainaiseen venymiseen ja paukkumiseen. Näin pitsa on helpompi muotoilla. Tähän pohjaan en laittanut rasvaa yhtään vaikka normaalisti laittaisin vähän oliiviöljyä, sillä pizzakastikkeeksi oli tulossa oliiviöljyä. Vieraiden olisi myös mukavampi syödä käsin pizzapohjaa joka ei tihku rasvaa.
Kun taikina on tunnin pari kohonnut, se jaetaan osiin jotka muotoillaan kireiksi palloiksi odottelemaan taas 30–60 minuutiksi, vaikka näin:
Tämän jälkeen voikin lätyn muotoilla ja laittaa hyvin jauhoitettuun uuninkestävään teräksiseen paistinpannuun täytettäväksi. Uuni päälle niin kuumalle kuin uuni antaa myöten ja grillivastus päälle jos sellainen löytyy. Mitä kuumempi uuni, sitä mehukkaampi pizza ja rapeampi pohja.
Täyte:
Tämän verran meni kolmeen pyöreään pannupizzaan, kahteen pellilliseen olisi mennyt enemmän täytettä.
oliiviöljyä johon on sekoitettu aavistuksen verran valkosipulijauhetta, levitetään pohjan päälle pullasudilla
timjamia, voi laittaa kymmenenkin vartta per pizza
160g (6 kpl) artisokansydämiä
kaksi punasipulia kuullotettuina siivuina
350–400g kanttarelleja paistettuina (noin 4.5dl paistettua)
emmentaljuustoraastetta
Pizzan annetaan kohota lämpimässä paikassa hetken, tällä välin voi täyttää seuraavaa. Pizza menee uunin ylätasolle grillivastuksen lähelle, pannupizza 10 minuutiksi, pelti noin 8 minuutiksi. Aika riippuu paljon uunistakin. (Vanhempien luona kun tein kerran leivinuunissa pizzaa, tuli minuutissa parissa kypsää. Siitä ei pizza paljoa parane.) Pohja ei ehtinyt paistunut paistinpannussa kunnolla, mutta ongelma ratkesi laittamalla paistinpannu lämpimälle hellan levylle hetkeksi.
Huom! Uunissa ollut paistinpannu näyttää erehdyttävästi samalta kuin sellainen, joka ei ole ollut uunissa. Älä erehdy ottamaan paljain käsin kiinni kahvasta.
Pizzan koristeena oli auringonkukan versoja, jotka olivat itselleni uusi tuttavuus. Näiden maku meni yllättävän hyvin kanttarellin ja kavereiden kanssa.
Satuin lukemaan The Burger Labin artikkelin ranskalaisista perunoista ja täytyihän näitä kokeilla itse kun aineita ja välineitä löytyi.
Ainesosat
1 kg isoja jauhoperunoita
etikkaa
~1L mautonta öljyä, esim. rypsi tai rapsi
suolaa
Välineet
Korkeareunainen väh. 3L kattila
Digitaalinen lämpömittari
Reikäkauha
Siivilä (teräs)
Metallikulhoja
Kello
Liesituuletin
Työvaiheet
Koska toiseksi viimeinen välivaihe on pakastus, voi näitä tehdä pakastimen täyteen ja paistaa sitten tarvittaessa osan.
Kuori perunat
(En jaksanut)
Pilko perunat
Tee ~6 mm suikaleita. Reunoista saa veitsellä suoristamalla vähän kuorta samalla pois. Liian kapeat reunat ja kulmat joutavat roskiin, palaisivat muuten. Ensimmäisellä kerralla jaksoi veitsellä pilkkoa mutta tuo vie suhteettoman paljon aikaa. Seuraavaksi kerraksi täytyy ostaa perunaleikkuri.
Keittäminen
Tikkuperunat laitetaan kylmään veteen johon on mitattu 1 rkl etikkaa ja 1rkl suolaa per litra vettä ja tätä keitetään 10min. Vesi huuhtoo liiat sokerit pinnalta pois mikä estää pintaa ruskettumasta ja etikka estää perunoita muussautumasta, taikuutta.
Kun öljy on 200⁰C lämmintä, lisää perunat öljyyn. Keitä 50 sekuntia ja laita kuivumaan siivilän päälle. Kannattaa tehdä useammassa erässä ettei öljy jäähdy liikaa.
Pakasta
Tämä vaihe on valinnainen, mutta kuulemma auttaa hajoittamaan sisällä olevan perunan solukkoa vielä pehmeämmäksi. Jos et pakasta, anna vähintään jäähtyä.
2. friteeraus
Perunat friteerataan useassa erässä 200⁰C lämpimässä öljyssä, tällä kertaa keitetään 3min 30s. Perunat voi ja kannattaa friteerata suoraan pakastimesta. Levyä voi pitää kutosella, jäiset perunat tiputtavat öljyn lämpötilaa reippaasti.
Suolataan ja nautitaan heti. Meillä oli seurana ketsuppia ja omaa kurkkumajoneesia, josta täytyy laittaa ohje jakoon joskus. Kuoret tekevät perunoista aavistuksen kitkeriä, eli jos tämä haittaa ei parane jättää kuorimista välistä. Hyvää on!
Tämä on meillä aikuisten lempiruokia, mutta lapsilla tuntuu vaativan totuttelua. Varsinkin kesällä paprikoiden ollessa edullisia, tätä tehdään jatkuvasti.
Ainekset (3–5 annosta)
3–5 paprikaa, riippuen koosta
1 iso sipuli
2 porkkanaa
½ dl auringonkukansiemeniä
1 dl juustoraastetta
1 tl savustettua paprikaa
¼ tl suolaa
soijakastiketta
Paprikoilta leikataan hattu pois ja lusikoidaan siemenet ulos. Pilkottu sipuli, porkkanaraaste ja auringonkukansiemenet paistetaan. Loppuvaiheessa paistamista lisätään savustettu paprika ja suola. Juustoraaste sekoitetaan täytteeseen paistamisen jälkeen. Täyte lusikoidaan paprikoihin ja kaadetaan jokaiseen soijakastiketta sopiva loraus. Hatut asetetaan takaisin paprikoiden päälle ja paprikat laitetaan uunivuokaan. Uunivuokaan laitetaan pohjalle noin 1 dl vettä, etteivät paprikat pala kiinni vuokaan. Paprikoita paistetaan 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia, niin että ne saavat hiukan palaa päältä. Tarjoa paprikat riisin kanssa, soijakastiketta riisille maun mukaan.
Tästä hillosta tuli huippusuosittu, ei varmasti riitä koko vuodeksi tämä annos. Tässä inkivääri maistuu juuri tarpeeksi ilman että peittää omenaa liikaa. Ensi kerralla ripaus kanelia sekaan?
Resepti:
1 kg omenaa ja inkivääriä. Inkivääriä oli 4.4% eli 44g pieneksi silputtuna
Vettä sen verran ettei omenat pala pohjaan (~½dl)
500g hillosokeria
Omena on kuorittu, siivottu ja pilkottu 5-10mm kuutioiksi ennen keittämistä ja hilloamista. (Sokeri on kovaa tavaraa, vauhti jolla se imee omenasta vedet pois on huima.) Keitto-ohjeet hillosokeripaketin kyljestä.
Näiden pihvien jälkeen ei pysty enää syömään kaupasta ostettuja kasvispihvejä. Kasviksia kammoksuvat lapsetkin rakastavat näitä.
Ainekset (9 pihviin):
Kasvispihvit:
kyssäkaali
porkkanaa
sipulia
Yhteensä noin 1 kg kasviksia
1–2 dl juustoraastetta
1 dl korppujauhoa
maustemitta valkopippuria
1 tl suolaa
1 rkl meiramia
1 rkl basillikaa
2 kananmunaa
1 dl vettä
Sipuli pilkotaan suikaleiksi ja muut kasvikset sekä juusto raastetaan. Sekoitetaan mausteet korppujauhon sekaan ja tämän jälkeen nämä sekoitetaan kasviksiin. Lopuksi lisätään nesteet eli kananmunat ja vesi. Turkkilaisen jugurtin ämpäristä saa leikattua oivan muotin. Vapaalla kädellä tehdessä varsinkin sipulit sojottavat minne sattuu. Jos tietää paljonko taikina painaa, saa elektronisella vaa'alla teoriassa samankokoisia lättyjä. Paistumisessa kestää 225 asteessa puolisen tuntia.
Ruohosipulikastike:
salottisipuli pilkottuna
ranskankerma
~2dl valkoviiniä
~1dl valkoviinietikkaa
ruohosipulipuska
mustapippuria
suolaa
2-3 dl maitoa
½ rkl voita
1 rkl vehnäjauhoa
Kastike aloitetaan keittämällä sipuli ja pippuri valkoviinissä ja etikassa. Keitos keitetään kokoon kunnes nestettä on jäljellä puolisen desilitraa ja siivilöidään. Tämän jälkeen tehdään ripaus Béchamel-kastiketta eli tuttavallisemmin valkokastiketta: sulata voi, lisää vehnäjauhoa, kaada maito ja sekoita kunnes seos sakenee. Lisää ranskankerma, sipuliliemi, suolaa ja pieneksi silputtu/saksittu ruohosipuli. Nautitaan huoneenlämpöisenä. Tätä söisi sellaisenaankin, nam!
Tämä on helppo ja nopea ruoka, joka maistuu aina kaikille, kuuluu peräti lempiruokien joukkoon aina välillä.
Ainekset (4 annosta):
300 g broilerinfilesuikaleita, tuttavallisemmin kanasotkua
Marinadi:
½ tl suolaa
noin maustemitta mustapippuria
1 rkl rypsi- tai rapsiöljyä
1 tl sokeria, tässä intiaanisokeria
1 rkl valko- tai omenaviinietikkaa
Kana laitetaan marinoitumaan viimeistään pari tuntia ennen ruuanlaittoa. Siinä kaikki ainekset vain sekoitetaan kanan sekaan.
lisukkeena 300 g pastaa, tässä gnocchia
Pasta laitetaan kiehuvaan veteen ja annetaan kiehua 12 minuuttia.
2 avokadoa
200 g kirsikkatomaatteja tai pieniä tomaatteja
1 rkl vihreää pestoa
Kana paistetaan pienessä määrässä öljyä, riippuen paistinpannusta.
Kun keitetystä pastasta on kaadettu vesi pois, voi sen sekaan kipata paistetun kanan. Siihen päälle laitetaan suupaloiksi pilkotut avokadot ja tomaatit.
Pesto mitataan vielä sekaan ja sekoitetaan kaikki. Ruoka on valmista.
Perunat pestään ja leikataan kukin 4–6 lohkoon, minkä jälkeen lohkot kuivataan. Lisätään perunajauhot lohkojen sekaan syvässä astiassa ja sekoitetaan. Lisätään öljy ja sekoitetaan taas. Laitetaan lohkot kuoripuoli alaspäin pellille ja laitetaan uuniin 200–225 asteeseen 1–1½ tunniksi.
Guacamole:
3–5 avokadoa
¼ sipulia
suolaa maun mukaan
limemehua maun mukaan
Avokadot muussataan haarukalla suurpiirteisesti. Sipuli leikataan pieneksi silpuksi ja sekoitetaan avokadon sekaan. Suolaa ja limemehua lisätään niin paljon että kumpikin maistuu. Tuore tomaatti maistuu hyvin tämän kanssa.
Tämä on helppo arkiruoka, joka on tuntunut maistuvan hyvin lapsillekin. Chilisopaksi me sitä kutsumme, mutta voisi sitä nimittää chili sin carneksikin.
Ainekset (6–7annosta):
noin 10 perunaa
4 isoa porkkanaa
2 isoa sipulia
1 tölkki (500g) tomaattimurskaa
2 tölkkiä valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
1 pakastepussi (450g) vihreitä papuja
½ dl rypsiöljyä
1 tl suolaa
1 rkl jauhettua paprikaa
1 tl chilijauhetta
Laita kattilaan hiukan vettä kiehumaan; sen verran etteivät kasvikset pala pohjaan. Kuori ja pilko perunat ja laita ne kattilaan.
Kuori ja pilko porkkanat ja laita perunoiden seuraksi.
Kaada sekaan tomaattimurska ja valkoisen pavut. Näistä soppa saa varsinaisen nesteensä.
Pilko kuoritut sipulit sekaan.
Pilko vihreät pavut ja kaada päälle.
Lisää öljy ja mausteet. Sekoita. Hauduta soppaa tunti tai pari, niin kauan kunnes kasvikset ovat luovuttaneet nesteensä. Hämmennä soppaa säännöllisesti, tiuhaan tahtiin, tai se palaa pohjaan. Soppa on itse asiassa parempaa seuraavana päivänä, kuten keitot yleensäkin, mutta herkullista se on saman tien syötynäkin. Seuraksi kannattaa ottaa vaalea leipä, jolla saa pyyhittyä lautasen lopuksi.
Näitä tuli tehtyä joulun väliviikolla tuliaisiksi ja taikina oli niin mukavaa käsitellä ja leipä maistuvaa että täytyy laittaa resepti ylös. Leipä meni tarjotun kalkkunakeiton kanssa upeasti yhteen. Ratatouillen kanssa maistuu myös ja toki sellaisenaankin.
Taikinanjuuri
1kg vehnäjauhoa
1L vettä
~15g hiivaa
Sekoitetaan taikinakoukuilla ja pidetään yön yli jääkaapissa
Taikina
1kpl taikinanjuuri (~2kg)
125g ruisjauhoa
125g hiivaleipäjauhoa
19g suolaa (1 rlk)
Vaivataan kunnolla taikinakoukuilla ja annetaan kohoilla muutamia tunteja lämpimässä vesihauteessa.
Taikinasta tehdään kaksi pellillistä (20-24kpl) pitkulaisia ~100g:n sämpylöitä kaavinlevyn ja jauhon avulla. Kaavinlevyllä jonkin aikaa taikinan pohjasta työntämällä pinta pingoittuu sopivasti, mikä helpottaa käsittelyä ja kohtuullisella jauhon käytöllä eivät tartu mihinkään. Näiden annetaan sitten kohota vähintään vartin, minkä jälkeen sämpylät pääsevät uuniin 225⁰C:n lämpötilaan 10–15 minuutiksi. Uunin seinille heitetään vähän löylyä tai pohjalle jääpaloja jotta saa vähän höyryä paiston alkuvaiheeseen.
Tämä resepti tuli arvottua wikipedian kuvauksen perusteella ja nousi heti suosikkiruokien Top 5:een. Valmistaminenkin on hauskaa kun on paljon helppoa pilkkomista.
Ainekset (4-5 annosta):
1 munakoiso
1 kesäkurpitsa
1 iso paprika
2 keskikokoista/isoa sipulia
Kastike:
1 tlk tomaattimurskaa (500g)
½tl suolaa
1 rkl kuivattua basilikaa
1 rkl kuivattua meiramia
2 laakerinlehteä
¼-½ tl jauhettua mustapippuria
Ruuan valmistaminen on hyvä aloittaa laittamalla kastikkeen ainekset kiehumaan pieneen kattilaan. Liemi kiehautetaan ja jätetään hellalle hautumaan. Laita uuni päälle (200⁰C).
Ainekset pilkotaan haarukkaan sopivan kokoisiksi suupaloiksi, ruskistetaan paistinpannulla öljyssä kasvis kerrallaan ja kipataan vuokaan. Kun kaikki ainekset on ruskistettu, otetaan vielä paistinpannuun jääneet aromit talteen vedellä (n. 1 dl) ja tämäkin kaadetaan vuokaan. Kasvikset sekoitetaan vuoassa, tomaattikastike levitetään päälle (laakerinlehdet voi nyppiä pois) ja ruoka laitetaan uuniin tunniksi tai kunnes kasvikset ovat pehmenneet kunnolla.
Kaveriksi juustokuutioita, pastaa ja vaaleaa leipää, jotta saa kaiken kastikkeen varmasti talteen.
