Huovutettuja palloja joulukuuseen

Yritin huovuttaa kelloa kuuseen, mutta en ollut huovuttanut moniin vuosiin, joten ei se nyt ihan kellolta mielestäni näytä, pieneltä tonttulakilta kenties. Palloja sen sijaan olen joskus onnistuneestikin huovuttanut kuusenkoristeeksi, ja se on helppoa. Sille linjalle nytkin sitten lähdin. Tokaluokkalainen muisti jo itsekin miten tällainen tehdään, ja olen joskus pienempiäkin lapsia opettanut huovuttamaan palloa.

Tarvikkeet:

• villaa
• lämmintä vettä
• mäntysuopaa
• lanka ripustamiseen

Huovuttaminen toimii niin, että villasta laitetaan ohuita levyjä päällekkäin. Joka toisessa levyssä on villan syyt eri suuntaan kuin edellisessä ja levyt sitten tarttuvat kiinni toisiinsa sopivan kontaktin, lämmön, veden ja saippuan avulla. Lopuksi huovutettu työ käsitellään vuoroin kuumalla ja kylmällä vedellä.

Aloitan pallon tekemällä villasta solmun, jonka ympärille sitten saippuoin lisää villaa. Pallo on siitä helppo, että sitä pystyy pyörittämään käsien välissä, kunhan on ensin hellästi saanut uuden villakerroksen tarttumaan vanhan päälle. Pallo voi olla minkä kokoinen tahansa, suurta tehdessä tosin kannattaa laittaa sisälle sitten jo pieni pussillinen riisiä, massapallo tai muuta vastaavaa. Näistä tekemistämme on tullut halkaisijaltaan muutaman sentin kokoisia, joten siinä ei paljon villaa tai kärsivällisyyttäkään tarvita.

Joulukortti nahkaisella piparkakulla

Tarvikkeet:

• ruskeaa nahkaa
• punaista kartonkia
• punaista satiininauhaa, tässä 3 mm levyistä
• sakset
• piparkakkumuotti sabluunaksi, mutta voi vapaallakin kädellä piirtää
• vasara ja meisti tai reikäpihdit reikien tekoon, tässä 3 mm levyinen
• veitsi
• kankaista koristenauhaa sekä liimaa tai washiteippiä

Punaisesta kartongista leikataan 10 cm korkea ja nauhan leveyttä vaille 20 cm leveä pala taitettavaan korttiin. Käyttämämme koristenauha oli 1,5 cm levyistä, joten kartongista leikattiin 10 cm x 18,5 cm paloja. Lopullinen kortti on neliö, joten kortti taitetaan 10 cm kohdalta ja toisesta puolesta tulee sen verran lyhyempi, että nauha/teippi näkyy etupuolelle. Ennen kortin taittamista kannattaa taitoskohdasta painaa veitsen tylpällä puolella viivoittimen avulla pehmeää alustaa vasten. Näin taitos on täsmälleen halutussa kohdassa ja kaunis.

Nahkaan painetaan tai piirretään piparkakkumuotin avulla tai vapaalla kädellä ääriviivat, joita myöten kuvio leikataan. Nahkaisen piparkakun yläreunaan tehdään sopivan kokoinen reikä, tässä 3 mm levyinen. Käytin siihen meistiä ja vasaraa, mutta saisi sellaisen naulallakin tehtyä. Nauhasta leikataan n. 20 cm mittainen pätkä, johon pujotetaan nahkainen piparkakku, ja solmitaan nauha lenkiksi.

Kortin etupuolelle keskelle pari senttiä yläreunasta tehdään pari senttiä leveä viilto. Tässä voi käyttää askarteluveistä, mattopuukkoa, keittiöveistä, mitä sitten kotoa löytyykin. Lenkin pää työnnetään kortin sisäpuolelta viillosta läpi, jonka jälkeen piparkakku tuodaan yläkautta lenkin läpi. Solmukohtaa siirrellään niin, että se jää kortin sisäpuolelle.

Kortin sisälle oikeaan reunaan liimataan nauha/teippi ja sisälle kirjoitetaan joulutervehdys. Me leimasimme sen, jotta pienimmätkin pääsisivät korttiaskarteluun mukaan.

Nahkaisesta piparkakusta saa myös kuusenkoristeen, kun sen tehtävä joulukorttina on täytetty. Voi niitä tehtailla ihan varta vasten kuusenkoristeeksikin, jos korteissa ei ole tarpeeksi.

Joulumobile nahkaisilla piparkakuilla

Tarvikkeet:

• männynoksa tai kaksi, muutkin käyvät, mutta nuo ovat kauneimpia
• ruskeaa nahkaa
• satiininauhaa, tässä luonnonvalkoista ja punaista 16 mm levyistä
• narua kahden oksan yhteen sitomiseen, tässä juuttia
• sakset
• piparkakkumuotti sabluunaksi, mutta voi vapaallakin kädellä piirtää
• meisti tai reikäpihdit reikien tekoon, tässä 6 mm meisti
• vasara

Piparkakkumuotin avulla saa painettua nahkaan ääriviivat, joita myöten leikataan. Vasaroin muottia vähän, puupalikka muotin ja vasaran välissä, jotta sain hyvin näkyvät ääriviivat, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuvion voi myös piirtää mallista tai omasta päästä.

Nahkaisen piparkakun yläreunaan tehdään sopivan kokoinen reikä. Kun satiininauha on 16 mm levyistä, täytyy reiän olla 6 mm leveä, mutta jos nauha on kapeampaa, pienempikin reikä toimii. Tässä käytin meistiä ja vasaraa, mutta saa reiän vaikka saksillakin tehtyä.

Kaksi oksaa sidotaan ristikkäin yhteen kiertämällä narua oksien risteyksessä kulmittain molempiin suuntiin. Samalla voi tehdä lenkin, josta mobilen saa kattoon roikkumaan.

Leikkasin satiininauhoista 40–50 cm mittaisia pätkiä, jotka pujotin piparkakkujen rei'istä läpi. Pätkät voisivat olla pitempiäkin, 50–60 cm, mutta satiininauhaa ei tähän hätään ollut tarpeeksi ja sitä säästääkseni nidoin pätkän päät yhteen, mutta niihin voisi tehdä tiukan solmunkin, joka olisi epäilemättä kestävämpi ratkaisu. Piparkakkuja tähän meni 10 kappaletta, mutta se on toki kiinni oksien pituudesta. Nauhat, joissa roikkuu nahkainen piparkakku, ripustetaan oksiin ja mobile on valmis ripustettavaksi kattoon.

Punatulkku verhoihin

Katselin lepakoita lastenhuoneen verhoissa ja tajusin, että sinne on nyt unohtunut väärä vuodenaika. Tunsin oloni Pikku prinssiksi, kun pyysin taas Altilta: "Piirrä minulle punatulkku". Eikä minulle kelvannut boakäärme, joka oli syönyt punatulkun, ei vaarantuneita eläimiä saa syödä. Sitä paitsi punatulkun piti olla elämänsä voimissa ja lentää.

Tarvikkeet:

• puinen pyykkipoika
• musta ja harmaa kartonki
• punainen ja valkoinen huopa
• tummanruskea tussi, akryylimaali, sormiväri tms, me käytimme tussia
• sakset
• liima, esim. Eri-Keeper
• askartelusilmä tms

Tussaa tai maalaa pyykkipojan toinen pää tummanruskeaksi, tästä tulee punatulkun jalat. Leikkaa mustasta kartongista punatulkku ja harmaasta sen siivet. Leikkaa punaisesta huovasta iso palanen linnun mahaan ja pieni pala valkoisesta punaisen viereen. Liimaa valkoinen huopa linnun mahaan, sitten toinen siipi linnun yläosaan niin, että se menee vähän valkoisen päälle.

Liimaa seuraavaksi punainen huopa niin, että se menee vähän valkoisen huovan ja harmaan kartongin päälle. Liimaa sitten vielä toinen siipi linnun toiselle puolelle ja silmä oikealle puolelle. Liimaa lopuksi pyykkipoika lintuun niin, että laitat liimaa vain toiseen puoleen pyykkipoikaa, jotta saat sen avattua. Pyykkipoikaa kannattaa availla muutaman kerran kuivumisen aikana, koska toinenkin puoli liimaantuu helposti kiinni. On tärkeää, ettei toisessa puolessa pyykkipoikaa ole liimaa, ja pienillä lapsilla varsinkin siihen menee helposti liimaa, joten pursuavia liimoja voi vaivihkaa vähän pyyhkäistä hammastikullakin.

Tässä vielä näppärä kaava punatulkkuun, jos piirtäminen tuntuu vaikealta.
Vihjeenä vielä, että jos laittaa kartongin kaavan alle ja piirtää viivoja pitkin jollakin melko terävällä, vaikka pikkulusikan toisella päällä, jää kartonkiin painauma, jota pitkin voi leikata.

Pieniä joulumuistamisia naapureille

Ei riittänyt, että kortteja ja lahjoja annettiin kavereille siellä sun täällä, vaan pihan lapsillekin piti keksiä jotain. Niinpä siihen kehitettiin yksinkertainen, mutta mukava pieni paketti koristellusta piparkakusta. Kissanpää-muotti on itseni tekemä, mutta mikä tahansa iso muotti kävisi tähän.

Kuusen latvatähti

Kuusestamme puuttui latvatähti ja sellainen piti kiiresti saada, joten askartelimme perinteisen latvatähden kiiltopaperista. Kaikki materiaali löytyi kaapista, askartelun teki helposti ja alle puolessa tunnissa ja se näyttää hyvältä, joten olen tyytyväinen.

Käytetyt materiaalit:

• kiiltopaperia, tämä oli toiselta puolelta vihreä ja toiselta kultainen
• sakset
• harppi pikkutähden aloitusympyrään
• rautalankaa
• yleisliimaa

Halusimme tähdestä halkaisijaltaan 30cm, joten leikkasin kiiltopaperista neljä neliötä, joiden halkaisija on noin 30cm, sivujen pituus siis 21cm. Taittele jokainen neliö kulmasta kulmaan haitariksi. Taita haitarit keskeltä.

Kiinnitä kaksi haitaria rautalangalla yhteen. Käännä työ. Kiepsauta rautalangan päät toistensa yli.

Laita kaksi haitaria lisää. Käännä työ oikealle puolelle ja kiepsauta rautalangan päät taas toistensa yli, näin saat langat taas kääntöpuolelle. Niiden avulla tähti kiinnitetään kuuseen. 

Tee pieni tähti peittämään etupuolella näkyvät rautalangat.

Koska tähti on 8-sakarainen, tee pienestä tähdestä myös 8-sakarainen. Leikkaa kiiltopaperista halkaisijaltaan 5cm ympyrä. Taita ympyrä kaksinkerroin keskeltä ja avaa taitos. Tee uusi taitos kohtisuoraan edellistä vastaan. Sitten vielä kaksi taitosta edellisten väleihin, kaikki samalle puolelle. Olet nyt saanut ympyrän keskustasta katsoen kahdeksan taitosta, jotka ovat tähden sakarat. Taita sitten vielä jokaisen näiden taitoksen välistä sisäänpäin haitarin tavoin, niin sakarat tulevat esiin. Mittasin sitten 5mm tähden sakarien välistä ympyrän keskustaa kohti ja leikkasin siitä sakaran kärkeen päin. Pidin tähteä moninkerroin niin, ettei leikkausta tarvitse tehdä jokaiseen kohtaan erikseen. Näin ympyrästä on tullut tähti.

Liimasin seuraavaksi pienen tähden latvatähden keskustaan kiinni. Käytin tässä yleisliimaa, mutta kuumaliima olisi varmasti ollut helpompi. Joka tapauksessa tähdestä tuli juuri sellainen kuin halusinkin.

Tryffelipallot kovalla suklaakuorella

 

Näitä annan lahjaksi joka joulu. Vastaavanlaisia ohjeita löytyy monia, mutta tämän tryffelitaikinan reseptin olen saanut kaverilta vuosia sitten ja pidän siitä niin paljon, etten ole muita kaivannut.

• 1dl kuohukermaa
• 1 vaniljatanko
• 5tl sokeria
• 1 keltuainen
• 150g tummaa suklaata
• 30g voita
• 2tl konjakkia
• pinnalle kaakaojauhetta tai suklaakuorrutus

1. Kerma ja vaniljatanko kuumennetaan lähes kiehuvaksi, otetaan pois levyltä, peitetään kannella ja annetaan seisoa noin puoli tuntia, jonka jälkeen vaniljatanko otetaan pois. Samaa tankoa voi käyttää uudestaan muutamia kertoja, vaniljakastikkeeseen vaikka, jos tryffeleitä ei tee paljon, kunhan sen kermassa liottamisen jälkeen pesee ja antaa kuivua kunnolla.

2. Sokeri ja keltuainen vaahdotetaan. Suklaa ja voi sulatetaan yhteen. Molemmat seokset lisätään kuohukermaan ja kuumennetaan sekoittaen kunnes lopputulos on tasainen, keittää ei kuitenkaan saa. Lopuksi sekoitetaan konjakki.

3. Taikina kaadetaan pieneen vuokaan tai leivinpaperoidulle pellille ja annetaan jähmettyä kylmässä seuraavaan päivään. Itse tuplaan taikinan aina tehdessäni ja kaadan sen muoviseen karkkilaatikkoon, laitan kannen päälle ja yöksi ulos.

4. Leikkaa taikina noin 25 osaan ja pyörittele palloiksi. Pallot kieritetään kaakaojauheessa, tai pähkinärouheessa tai nonparelleissa, jos ne ovat enemmän mieleen. Vaihtoehtoisesti niihin voi myös tehdä suklaakuoren. Tryffeleitä säilytetään jääkaapissa suojattuna ja ne säilyvät muutaman viikon, mutta ei niitä malta olla syömättä niin kauan.

Suklaakuori tehdään sulattamalla suklaa, tummalla suklaalla tämä tapahtuu 50 asteessa. Seuraavaksi lasketaan suklaan lämpötila 36 asteeseen. Sitten suklaaseen sulatetaan 10% lisää suklaan palasia nostamatta lämpötilaa. Tämän jälkeen suklaa pidetään 31–32 asteisena koko käytön ajan. Suklaata yritetään saada tryffeleihin kiinni, tyyli vapaa. Jäähdyttyään suklaakuoren pitäisi olla miellyttävän kova pureskella ja tryffeleiden luonnostaan suussa sulavan pehmeitä. Kaakaojauheessa pyörittely on huomattavasti helpompaa kuin tämä operaatio eli suklaan temperointi, mutta kannattaa tätäkin kokeilla.

Lakknäsin limppu

Tätä olen jo vuosikaudet leiponut aina jouluisin, joskus muulloinkin. Se on hyvää, äärimmäisen helppo tehdä, säilyy hyvin ja on helppo antaa lahjaksi.

• 1l piimää
• 75g hiivaa
• 3dl kaljamaltaita
• 3dl vehnäleseitä
• 4dl ruisjauhoja
• 1l vehnäjauhoja
• 2½tl suolaa
• 2dl siirappia

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen piimään. Lisää kaikki loput aineet piimään, sekoita hyvin, vaivata ei tarvitse. Laita taikina voideltuihin leipävuokiin. Taikinasta riittää kolmeen tavallisen kokoiseen leipävuokaan, itse käytän 2l vuokia, joten siitä tulee kahteen vuokaan. Laita vuoat kylmään uuniin ja peitä ne liinalla. Anna seistä uunissa puoli tuntia ja laita sen jälkeen uuni päälle 175 asteeseen, ota liina pois. Ota leivät pois vuoista ja käännä ne ylösalaisin noin 1½ tunnin kuluttua.

Leivän pinta saa tummua hyvin tummaksi, mutta ei mielellään mustua. Ei leipä siitä tosin pilalle mene, vaikka pinta palaisikin. Kannattaa kurkistaa uuniin reilun tunnin kohdalla. Jos leivät näyttävät palavan siinä kohtaa, peitä ne leivinpaperilla, ei kuitenkaan ole vakavaa, vaikka kääntäisit leivät jo 1h 15min kohdalla. Paista leipiä vielä noin puoli tuntia ylösalaisin. 15 minuuttiakin saattaa riittää, jos leivät ovat jo kovin tummia. Pidän nyrkkisääntönä, että leipiä pitää paistaa vähintään 1½ tuntia ja korkeintaan 2 tuntia 15 minuuttia, uunikin vaikuttaa tässä paljon.

Punatulkku-teema jatkuu

Punatulkkutaulussa oli vähän turhan tarkkaa työtä pienelle, joten piti kehitellä toinenkin punatulkkuaskartelu. Kaikki pitivät tästä niin paljon, että nyt näitäkin roikkuu täällä monta.

Käytetyt materiaalit:

• musta kartonki
• punainen, harmaa ja valkoinen villalanka ja neula
• sakset
• askartelusilmät 2kpl ja liima, jos niissä ei ole tarrapintaa
• ripustukseen lankaa ja sinitarraa

Mustasta kartongista leikattiin kaksi kappaletta punatulkkuja, joiden keskelle tehtiin reikä halkaisijaltaan 1,5cm. Seuraavaksi tehtiin tupsu. Punaista lankaa kieritettiin reiän ja linnun alaosan ympäri niin paljon kuin jaksettiin kartonkeja päällekkäin pitäen. Sen jälkeen kieritettiin vielä vähän harmaata lankaa linnun yläosan ja reiän ympäri ja vielä vähemmän valkoista lankaa yläosaan pyrstön puolelle.

Langat leikattiin poikki ulkoreunaa myötäillen ja lopuksi sidottiin lanka kartonkien välistä pitämään tupsua kasassa. Lintu viimeisteltiin liimaamalla silmät molemmille puolille ja kiinnittämällä ripustuslanka linnun yläosaan kartonkien väliin sinitarralla.

Tässä vielä kaava pulskalle punatulkulle, jos piirtäminen ei nappaa.

Punatulkkutaulu ikkunaan

Pidämme kovasti punatulkuista, ja koska niitä ei nykyään enää paljon ikkunasta bongaile, täytyy tyytyä katsomaan pahvisia versioita.

Käytetyt materiaalit:

• musta ja punainen kartonki
• punainen paperi
• neula ja mustaa lankaa
• Eri-keeper ja liimapuikko
• sakset
• veitsi ja alusta

Leikkasin mustasta kartongista 21x21cm palan, jonka sisään leikkasin yhdeksän 5x5cm aukkoa niin, että reunoissa ja aukkojen välissä on aina 1,5cm. Punaisesta kartongista leikkasin 12 kappaletta 0,5cm paksuista kehystä, joiden sisällä on 5x5cm aukko. Näistä yhdeksän liimataan toiselle puolelle mustaa kartonkia ja kolme satunnaisiin kohtiin toiselle puolelle mustaa kartonkia. Näin saadaan ulos näkyvälle puolelle perinteistä tyyliä ja sisäpuolelle vähän hauskempaa. Leikkasin mustasta kartongista yhdeksän punatulkkua ja punaisesta paperista punatulkkuihin punaisen osan, yhteensä 18 kappaletta, molemmille puolille liimattavaksi.

Lapset liimasivat punatulkkuihin punaiset osat ja ompelivat linnut roikkumaan mustasta kehyksestä siitä kohtaa, mihin punainen kartonkikehys liimataan päälle. Kartonkikehykset liimattiin ja taulu tuli valmiiksi. Taulussa oli huomattavasti enemmän vaivaa kuin olin ajatellut. Leikkaaminen silti yleensä on rentouttavaa, joten en valita. Lapsetkin saivat liimata ja ommella, joten heille tuli tunne, että taulut ovat omia ja heidän itsensä tekemiä.

Ja koska tauluista jäi yli paljon punaisia ja mustia 5x5cm kartonkipaloja, lapset tekivät omat korttinsa niille.

Ja jos punatulkun piirtäminen tuntuu mahdottomalta haasteelta, tässä vielä Altin piirtämä tulkku.

Lapsen lahjoja kavereille

Tällaisia pikkupaketteja esikoululaisemme teki eskarikavereilleen. Ne oli helppo tehdä, tosin hän teki niitä niin paljon, että siinä meni tunteja. Materiaalejakin löytyi helposti kaapista, ja ilmakuivuvaa savea saa kirjakaupoista, rautakaupoista, vaikka mistä.

Käytetyt materiaalit:

• ilmakuivuvaa savea n.10g per koriste
• kaulin ja piparkakkumuotteja
• sekalaisia saventökkimistyökaluja
• akryylimaalit ja pieni sivellin
• erivärisiä helmilankoja 
• sakset
• kartonkia
• tarroja
• liimattavia koristeita ja Eri-keeperiä
• valkoinen geelikynä
• värillisiä papereita
• lumihiutale rei'itin
• kirjainleimoja

Ilmakuivuvaa savea kaulittiin ja siitä otettiin pienellä piparkakkumuotilla paloja, joihin kaiverrettiin kuvioita ja reikä, johon ripustusnaru laitetaan. Seuraavana päivänä ne maalattiin akryylimaaleilla ja helmilanka kiinnitettiin.

Punatulkkutaulusta yli jääneistä mustista kartongin kappaleista askarreltiin tarrojen, liimattavien koristeiden ja valkoisen geelikynän avulla kortteja.

Pieni taiteilija halusi vielä kauniit paketit, mutta niiden askartelemiseen ei kärsivällisyys riittänyt, joten tässä autoin. Leikkasin A4-kokoisia värillisiä papereita neliöiksi ja taittelin niistä origamikirjekuoren, joka kulkee nimellä menko. Erilaisia ohjeita taitella sama asia löytyy melkoisen paljon, mutta tässä ne kaksi, joiden avulla itse olen tuon opetellut: 1 ja 2.

Lopulliseen pakettiin sujautettiin koristeen ja kortin lisäksi valkoisesta paperista rei'itetty lumihiutale ja leimattiin saajan nimi toiselle puolelle. Toivottavasti kaverit tykkäävät!

Tämän joulun piparkakkuinstallaatio – tietyömaa

Meillä on tapana tehdä joka vuosi erilainen "piparkakkutalo". Aihe on yleensä jollakin tavalla ajankohtainen sillä hetkellä. Tänä talvena lähettyvillä on usein nähtävä ja paljon tunteita herättävä tietyömaa, joten oli luontevaa tehdä se piparkakusta. Altti piirsi kaivinkoneen ja paalutuskoneen kaavan ja muotoili automuotinkin toisesta turhasta muotista, kun en löytänyt automuottia kaupasta. Paalujen keskellä on sinisiä kiteitä esittämässä jäätä. Syksyn sateet ovat luoneet tietyömaalle useita kertoja tekojärven, ja lapset kuvittelevat, miten se voisi jäätyä, jos pakkasia joskus tulisi, ja sinne pääsisi luistelemaan. Tämän toteutuminen ei kuulosta kovin todennäköiseltä, mutta piparkakkuinstallaatioon sen voi tehdä. Kevyen liikenteen kiertotien olisin tehnyt pastilleista, mutta tähän mahtui ainoastaan autojen kiertotie, joten se sai pastillit. Suosittelen muillekin vaihtuvia piparkakkutalojen teemoja, ei pääse kyllästymään.

Saippuan paketointia

Teimme muutamia viikkoja sitten laventelisaippuaa ja nyt on tullut aika luopua niistä, joten luvassa oli paketointi. Lapset maalasivat vesiväreillä kuvat, joista leikattiin saippuoihin sopivan kokoinen kääre. Kuvien värimaailma oli laventelin mukainen ja kääreessä kerrotaan mistä saippuasta on kyse. Saippua paketoitiin vielä sellofaaniin ja sidottiin paperinarulla.

Ja koska on joulu, halusimme lisätä vielä pienen jouluisen jutun. Taittelin lasten kanssa jouluisista skräppäyskartongeista tähtiä, joihin ohjeen löysin täältä. Ompelimme tähtiin ripustuslangat pistämällä neulan tähden takapuolelta läpi, pujottamalla helmen neulasta ja pistämällä neulan takaisin samasta reiästä. Tämän jälkeen vielä teimme lankoihin solmun (tällaisen, niin että helmi jää lenkin sisälle) aivan tähteen kiinni, ettei lanka tai sisällä oleva helmi lähtisi liikkumaan. Molemmat langan päät ovat vapaita, joten tähden voi sitoa kiinni mihin haluaa, me sidoimme ne nyt rusetilla paketteihin.

Joulukortti sapluunan avulla

Tänä vuonna halusimme tehdä kortin sapluunan avulla, saa nopeasti sen kolmisennelisenkymmentä korttia ja kaikille löytyy tekemistä. Altti piirsi sapluunan ja minä leikkasin. Leikkasin tummanvihreästä kartongista 9,2cm x 14,85cm paloja, mikä on kultaisen leikkauksen mukainen suhde (n.1,62:1). Sellaisia on tullut harrastettua useampanakin vuonna, ja kun kerran itse leikkaa kartongista, on joka tapauksessa mukava olla joku muu kuin se täysin standardi korttikoko. Lapset saivat töpöttää valkoista sormiväriä vaahtomuovipalan kanssa sapluunan läpi. Tähti otettiin rei'ittimellä hopeakartongista ja pienet saivat liimata sen paikoilleen. Lopuksi vielä lapset saivat leimata valkoista sormiväriä musteena käyttäen hyvän joulun toivotuksen.

Piparkakkukuusi

Osalle sukulaisista päätettiin tehdä taas tänä vuonna vanha tuttu piparkakkukuusi. Siinä veistelen kaavan mukaisia tähtiä jokaista kaksi kappaletta, paitsi pienintä, jota teen tavallisen piparkakkumuotin kanssa 12 kappaletta, eli yhteensä 24 tähteä. Kuusi kasataan grillitikun ja tomusokerikuorrutteen avulla. Jokaisen piparkakun väliin laitetaan kuorrutetta ja pienin tähti laitetaan aina kahden suuremman tähden väliin. Kuusi kootaan laittamalla suurimmat alas ja kääntämällä seuraavaa tähteä aina ristiin niin, että niistä muodostuu kuusi. Tikku tökätään suurimman tähden keskelle, laitetaan kuorrutetta, tökätään tikun läpi pikkutähti, kuorrutetta, toinen suuri tähti jne. Grillitikun pää katkaistaan ennen viimeisen pienen tähden laittamista. Lopuksi sitten koristellaan ja herkullinen lahja on valmis.

Ja koska piparkakkutaikinoita on yhtä paljon kuin leipojia, tässä vielä ohje, jonka mukaan itse niitä teen.

• 500g voita (tai 425g voita ja 2dl kuohukermaa vaahdotettuna)
• 425g sokeria
• 1 muna
• 280g (2dl) siirappia
• 2tl kanelia
• 2tl inkivääriä
• 2tl neilikkaa
• 2tl pomeranssia
• 1kg vehnäjauhoja
• 4tl ruokasoodaa

Kiehauta siirappi ja mausteet. Vatkaa muna ja puolet sokerista sekä voi ja puolet sokerista. Yhdistä vaahdot ja lisää siirappimausteseos siihen. Jos käytät kermavaahtoa, sekoita se tässä vaiheessa taikinaan. Sekoita sooda hyvin vehnäjauhoihin ja lisää jauhot taikinaan. Itse käytän sähkövatkainta jokaiseen yhdistämiseen, menee näin helpoiten. Taikina kannattaa joka tapauksessa sekoittaa huolellisesti, kuten aina kekseissä, rasvan täytyy olla tasaisesti jakautunut tai osa kekseistä epäonnistuu. Pidä taikinaa yön yli kylmässä. Paista 200-225 asteessa uunista riippuen, 3-5 minuuttia per pelti piparkakun koosta riippuen.

Käytän kermavaahdotonta taikinaa yleensä, kun teen rakennettavia piparkakkuja, eli rakennuksia, näitä kuusia, joulukalentereita jne. ja kermavaahdollista taikinaa muissa tapauksissa. Kermavaahdon kanssa tuntuu tulevan vähän pehmeämpiä ja helpommin murtuvia piparkakkuja kuin ilman kermavaahtoa. Kermavaahdollinen taikina on myös pehmeämpää, sitä on helpompi kaulia, mutta se jää myös paksummaksi ja murtuu helposti liian ohueksi kaulittuna. Tänäkin vuonna taikinoita on tullut tehtyä molempina versioina. Rakennelmia on niin helppo antaa lahjaksi, että niitä tekee aina useampia.

Vaalea joulukakku

Tämä resepti on muokattu Seitsemän sortin leivonnaiset -kirjan hedelmäkakusta. Tällainen tehtiin tuomisiksi, ei sentään omaan pöytään vielä joulukakkua tehtäisi. Ostin juuri myös älyttömän kauniin uuden silikonisen vuoan, Silikomart Meteor, ja oli kova hinku päästä testaamaan sitä. Hieman ongelmallinen esteettisyyden kannalta tuo silikonin huono lämmönjohtavuus, mutta siihen täytyy myöhemmin paneutua. Kakku siis jäi päältä vaaleaksi, varmaan koska paistolämpötila oli matala.

• 200g margariinia tai voita (yleensä 100g molempia)
• 210g sokeria
• 3 munaa
• 230g vehnäjauhoja
• ½tl leivinjauhetta
• ½dl konjakkia
• 50g sukaattia
• 50g hillottua appelsiininkuorta
• (1dl rusinoita pilkottuna)

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Jauhota hedelmät osalla jauhoista, sekoita leivinjauhe loppuihin jauhoista. Kääntele jauhot, hedelmät ja konjakki rasvaseokseen ja laita jauhoitettuun torvivuokaan. Paista uunin alaosassa 150 asteessa 60min ajan. Kakun kannattaa antaa mehevöityä päivä tai pari ennen tarjoamista. Se on myös hyvin tuhtia, joten leikataan ohuiksi viipaleiksi.

Trains and Winter Rains

Sain viime jouluna inspiraation tehdä talvikoristeiksi junia. Piparkakkujoulukalentereita leipoessa tuli kuunneltua Enyan And Winter Came -levyä ja siitä se sitten lähti. Tällaisen ketjun avulla pääsee myös hyvin eroon hankalan pienistä kartongin- ja paperinsuikaleista. Altti käytti vaunujen kaavojen suunnittelussa apuna Menolippu-pelin (eli Ticket to Ride) vaunukortteja. Taisi sitäkin tulla pelattua samoihin aikoihin ja näin ne fuusioituivat mielessämme. Junat kiertelivät viime joulun kuusen koristeena, mutta nyt ne otetaan näin hyvissä ajoin esiin kiemurtelemaan verhoissa.

Omiin juniini käytin todellakin ylijäämäkartonkia ja -paperia, ja muille tein lahjaksi sitten glitteröidyistä skräppäyspapereista loisteliaampia versioita. Niistä ei tullut otettua kuvia, joten tässä vain nämä, mitä omaan kotiini tein.

Jokaisessa vaunussa on siis paperia/kartonkia kaksinkerroin niin, että taitos tulee kuvassa vasempaan reunaan. Vaunuissa on myös keskelle leikattu lovi, jonka läpi saa pujotettua seuraavan vaunun avattuna. Helpoimmat kohdat leikkasin saksilla, mutta pieniin ja vanujen sisällä oleviin kohtiin käytin mattopuukkoa. Nyt omistan jo askarteluveitsen, jolla veistely näissä on kovin paljon mukavampaa kuin tuolla mattopuukolla. Soravaunun sorat leikkasin kuviosaksilla.

Ohessa kaavat näihin vaunuihin, jos mieli tekee kokeilla.