Origamiperhosia kattoon

Tämä on edelleen syntymäpäivien koristeiden tekemistä. Origamiperhosen ohje löytyy monestakin paikasta, sen verran perusorigami se on, mutta tämän mukaan itse olen tehnyt. Perhonen on nopea ja helppo tehdä. Origameja on niin monenlaisia, että niistä saa mukavia kattokoristeita eri teemoilla. Niitä kannattaa tosin tehdä aika monta, että ovat näyttäviä. Näihin olen siis ommellut valkoisen langan päälle ja teipannut ne siitä kattoon, näin ne lentävät.

Perhonen verhoihin

Siitä ei ole kauan, kun punatulkut tehtiin lasten verhoihin, mutta ajattelin syntymäpäiväkoristeeksi perhosia verhoihin. Niistä saa sitten jokainen vieras napata yhden mukaansa. Ja onpahan niitä sitten jo valmiina kevättä varten, kun punatulkut tuntuvat liian talvisilta. Tikkariperhosten perhonen on ritariperhosmallia ja tämä on enemmän sinisiipeä. Jälleen kerran lapset voivat itsekin piirtää haluamansa perhosen, mutta tämä on Altin käsialaa.

Tarvikkeet:

• puinen pyykkipoika
• värillinen kartonki
• musta maali, tässä sormiväri
• muste ja sivellin
• sakset, tässä lisäksi kuviosakset
• veitsi

Maalaa pyykkipojan yläosa mustaksi. Leikkaa kartongista perhonen. Me leikkasimme siipien alaosat kuviosaksilla rosoisemman ja aidomman vaikutelman aikaan saamiseksi, mutta se ei ole välttämätöntä. Maalasimme perhosten reunat musteella niin, että sivelimme reunan ensin vedellä. Kun mustetta laittaa siveltimellä märkään pintaan, se leviää hieman. Tässä voisi tietysti kokeilla vesiväriäkin, jos mustetta ei satu löytymään nurkista. Jos pyykkipojat ovat samaa mallia kuin nämä, käytin Sini-merkkisiä, voi tehdä viillon keskelle perhosta ja pujottaa pyykkipojan metalliosan siitä läpi. Vaihtoehtoisesti voi myös liimata perhosen pyykkipoikaan.

Tässä vielä tämänkin perhosen kaava.

Ruusukranssi paperista

Olen jo pitemmän aikaa suunnitellut tekeväni eri kausiin sopivia kransseja. Näin satunnaisessa ovessa tällaisen ruusukranssin, johon heti ihastuin. Ajattelin, että koristeltuani 80-lamppuisen valosarjan, voisin ottaa jonkun toisenkin pitkäjänteisyyttä vaativan projektin. Ei silti, tähän meni vain se pari päivää, kun tuota valosarjaa koristelin toista kuukautta. Ei kuitenkaan ollut helppoa opetella tekemään noita ruusuja – pelkästään siihen meni tunti jos toinenkin, mutta eipä se vielä lannistanut, kysyin Altilta apua. Hän sitten teki minulle mallin Wolfram Alphan avulla, ja jopas sujui. Onkohan mitään pulmaa, mihin Wolfram Alpha ei osaisi auttaa.

Tarvikkeet:

• styroksinen kranssipohja, tässä 20cm halkaisijaltaan
• paperia, tässä ruusuissa dyykatun vanhan kirjan sivuja, perhosissa skräppäyspaperia
• sakset
• liimaa, esim. Eri-Keeper
• kuparilankaa
• sivuleikkurit kuparilangan katkaisemiseen
• pieniä nuppineuloja, jos ei halua liimata perhosia kiinni kranssiin

Tämän yksinkertaisen paperiruusun ohjeita löytyy sieltä sun täältä. Joskus ne tehdään pyöreästä, joskus kovinkin mutkaisesta ympyrän muotoisesta paperista. Periaate on kuitenkin sama. Paperi leikataan spiraaliksi ja rullataan ulkoreunasta alkaen. Spiraalin alku pitää rullata mahdollisimman tiukasti, jotta ruusun keskusta on kaunis. Kun spiraalin on rullannut loppuun, voi päästä irti ja lisätä liimaa ympyrän keskikohtaan, johon spiraali päättyy ja josta tulee ruusun pohja. Rulla liimataan kiinni pohjaan ja sitä voi halutessaan tässä vaiheessa vielä pyörittää tiukemmaksi, se kun avautuu jonkin verran kun rullasta päästää irti.

Ruusun leveyttä voi vaihdella niin, että joskus liimaa rullan hyvin tiukkana ja joskus taas löysänä. Halusin itse vielä pientä variaatiota ruusujen korkeuteenkin, joten kasvatin muutaman ruusun ympyrää parilla millillä joka suuntaan.

Ruusuja liimataan riveissä keskeltä kranssia alkaen. Seuraavat rivit liimataan aina lomittain, ettei muodostuisi koloja. Tajusin keskimmäisen rivin liimattuani, että ruusut eivät tule peittämään joka milliä pohjasta, enkä halunnut styroksin näkyvän, joten päällystin pohjan samalla paperilla, jolla ruusutkin tein. Tämä kannattaa kuitenkin ehdottomasti tehdä ennen kuin kiinnittää ensimmäistäkään ruusua.

Koska kranssi nyt tulee perhosteemaisten syntymäpäivien ovikoristeeksi, tein siihen vielä muutaman perhosen. Perhosissa on kaksi paperia, joista päällimmäinen on pari milliä joka kohdasta pienempi kuin alimmainen. Paperit pysyvät kiinni toisissaan kuparilangan avulla, jonka terävät päät olen vielä kääntänyt kaksinkerroin tuntosarviksi. Tässä toki voi käyttää jotain muutakin kuin kuparilankaa, itseltäni vain sattui löytymään sitä, ja olen tykännyt sen käyttämisestä muutenkin. Liitin perhoset kranssiin pistämällä ylemmän ja alemman siiven välistä pienen nuppineulan kiinni alla olevaan ruusuun. Jos en jaksa tehdä syksyllä uutta kranssia, voin vaihtaa perhoset vaikka syksyisiin lehtiin.

Tässä vielä kaava noille ruusuille, joita itse tein. Tuo koko, 9cm x 10cm, määräytyi sen mukaan, miten sain kirjan sivusta kaksi ruusua mahdollisimman vähillä hukkapaloilla. Se näytti olevan ihan täydellisen kokoinen kranssiinkin. Ja pakko laittaa myös perhosen kaava. Sen piirsin tällä kertaa itse, kun en enää kehdannut pyytää Alttia piirtämään yhtään perhosta.

Tikkariperhoset

Kuulin tästä ideasta ystävältäni muutama vuosi sitten, ja käytimme sitä syntymäpäivillä onginnasta saatavana saaliina. Uskoakseni tätä käytetään usein ystävänpäivänä, mutta meillä se on tänä keväänäkin menossa syntymäpäivien ongintaan.

Tarvikkeet:

• kartonki
• sakset
• kyniä ja tarroja koristelemiseen, jos haluaa
• tikkari
• askartelusilmät, jos haluaa

Perhonen leikataan halutun värisestä kartongista. Tämä perhonen on Altin piirtämä, mutta lapset voisivat itsekin piirtää perhosen. Meillä jää kuitenkin leikkaaminen ja koristeleminen lapsille, joten riittää siinä tekemistä. Perhosen keskelle tehdään kaksi viiltoa, joista tikkari pujotetaan. Lapset liimasivat tikkarille vielä silmät, mutta se ei suinkaan ole välttämätöntä. Toiselle puolelle perhosta voi myös halutessaan kirjoittaa viestin, tässä tapauksessa esimerkiksi: "Kiitos kun kävit!".

Synttäreiden teemaksi tuntuu muodostuneen nyt perhoset, tosin muutama muukin hyönteinen pääsee mukaan tuomaan vaihtelua, joten luvassa on enemmänkin perhosaiheisia askarteluja. Päässä on kymmenen ideaa, jotka odottavat toteutumista.

Kummaa kyllä tämä perhosen malli oli pysynyt minulla tallessa useamman vuoden. Usein malleilla on tapana kadota mystisesti, ja osasyy tämän bloginkin pitämiseen on, että ne pysyisivät tallessa. On aina kurja muistaa, että silloin joskus tuli tehtyä jollekin lahjaksi joku tosi kiva juttu, mutta mitenköhän sen tein, pitää suunnitella uudestaan.

Koristeltu valosarja

Sain joululahjaksi valosarjan ja näin Strömsössä tällaisen lampputuunauksen, joten halusin itsekin kokeilla. Kevättä odotellessa on mukava tehdä jotakin keväistä, ja tämä menee nätiksi koristeeksi näin ystävänpäivänä. On sitä tarkoitus käyttää myös kevään syntymäpäivissä koristeena. Munakennoja sai kerätä aika urakalla, että ei tämä ihan ex-tempore askartelusta mene. Saamassani valosarjassa on 80 lamppua ja halusin tietenkin kukista kaksinkertaisia, että olisivat näyttäviä, joten kaiken kaikkiaan sain leikata 160 munakuppia kennoistaan irti. Lapset auttoivat maalaamisessa, mutta on tämä projekti silti niin pitkäjänteisyyttä vaativa, että en tekisi toiste tässä laajuudessa.

Tarvikkeet:

• valosarja (led, ettei tule tulipalovaaraa)
• paljon munakennoja
• maalia ja pensseleitä, meillä sormivärejä
• sakset
• työkalu kennon rei'ittämiseen, meillä sukkapuikko
• sähköteippiä, jos kukat uhkaavat tipahtaa lampuista 

Ensin leikkaisin kennot irti paketeista ja muotoilin vähän. Tein reiän pohjaan neulalla ja suurensin sen 5mm puikolla, nämä lamput ovat juuri sen kokoisia. Sitten maalasin kennot. Reiät menivät vähän umpeen maalatessa, mutta sain sukkapuikon niistä hyvin helpolla läpi sen enempää hajottamatta kennoa, joten uskon, että reiät kannattaa silti tehdä ennen maalaamista. Tähän upposi paljon aikaa, mutta on se upea!

Kaksinkertaisen sukansuun ohje

Tässä helpohko kaksinkertaisen sukansuun ohje. Koska yhdistämiskerros pitää neuleen luontikerrosta kasassa, voidaan silmukat luoda yksinkertaisella tavalla. Näin yhdistämiskohtaan jää tavanomaista vähemmän tavaraa. Silmukat voi toki luoda millä tahansa tavalla ja yhdistäminen onnistuu silti. 

1. Aluksi luo silmukoita tarvittava määrä luomalla kokonaisen kierroksen (kaksi puolikasta kierrosta, 360 astetta) myötäpäivään kierrettyjä langankiertoja, jättäen noin 5cm päättelemiseen
2. Jaa silmukat puikoille
3. Neulo 4–5 kerrosta oikein kuminauhakujaa varten tai useampi jos teet pitkän kaksinkertaisen resorin
4. Neulo käännettä varten yksi kerros nurin tai langankierto, 2s oikein yhteen -neuletta jos teet nirkkoreunaa esim. lapasiin
5. Tee yhtä monta kerrosta haluamaasi kuviota kuin teit kohdassa 3, nämä tulevat valmiin sukan etupuolelle
6. Päättele langan aloituspätkä viimeisen lenkin alitse – tässä vaiheessa voi loputkin päätellä esim. taitteen sisälle
7. Taita neule kaksinkerroin
8. Poimi kohdassa 6 syntynyt lenkki vasemmalle puikolle ja neulo 2s oikein yhteen
9. Jatka poimien aina yksi luontikerroksen välilenkki kerrallaan vasemmalle puikolle ja neuloen 2 o.y.
10. Viimeisen yhdistettävän silmukan tulisi olla silmukka, jonka alitse langanpätkä pääteltiin kohdassa 6. Jos haluat kuminauhan käänteen sisälle, jätä muutama viimeinen silmukka yhdistämättä

1. Luo silmukoita tekemällä 360⁰ langankiertoja

2. Jaa silmukat puikoille

3. Neulo esim. 5krs oikein

4. & 5. 1krs nurin (käänne) ja 5krs kuviota (2o 2n). Huomaa myös langanpätkän oikealla puolella viimeinen lenkki

6. Päättele langanpätkä viimeisen lenkin alapuolelta

7. & 8. Taita neule ja poimi päätellystä langasta muodostunut lenkki puikolle, neulo 2 o. y.

9. Poimi aina seuraava luontikerroksen välilenkki puikolle ja neulo 2 o. y. (seuraavat lenkit poimittu neulalle esille)

10. Viimeinen lenkki on se, jonka läpi langanpätkä pääteltiin

Valmis sukansuu ulkoa

Valmis sukansuu sisäpuolelta

Ratatouille

Tämä resepti tuli arvottua wikipedian kuvauksen perusteella ja nousi heti suosikkiruokien Top 5:een. Valmistaminenkin on hauskaa kun on paljon helppoa pilkkomista.

 

Ainekset (4-5 annosta):

• 1 munakoiso
• 1 kesäkurpitsa
• 1 iso paprika
• 2 keskikokoista/isoa sipulia

Kastike:

• 1 tlk tomaattimurskaa (500g)
• ½tl suolaa
• 1 rkl kuivattua basilikaa
• 1 rkl kuivattua meiramia
• 2 laakerinlehteä
• ¼-½ tl jauhettua mustapippuria

Ruuan valmistaminen on hyvä aloittaa laittamalla kastikkeen ainekset kiehumaan pieneen kattilaan. Liemi kiehautetaan ja jätetään hellalle hautumaan. Laita uuni päälle (200⁰C).

Ainekset pilkotaan haarukkaan sopivan kokoisiksi suupaloiksi, ruskistetaan paistinpannulla öljyssä kasvis kerrallaan ja kipataan vuokaan. Kun kaikki ainekset on ruskistettu, otetaan vielä paistinpannuun jääneet aromit talteen vedellä (n. 1 dl) ja tämäkin kaadetaan vuokaan. Kasvikset sekoitetaan vuoassa, tomaattikastike levitetään päälle (laakerinlehdet voi nyppiä pois) ja ruoka laitetaan uuniin tunniksi tai kunnes kasvikset ovat pehmenneet kunnolla.

Kaveriksi juustokuutioita, pastaa ja vaaleaa leipää, jotta saa kaiken kastikkeen varmasti talteen.

Vikkelisukat Pohjanmaalta

Tämäkin ohje on Suomalaisesta sukkakirjasta (Mitronen; Nieminen. WSOY. Porvoo 1980). Tein ne kuitenkin unisukiksi taaperolle, joten jälleen oli luvassa rankkaa muokkausta.

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään Rondon/Novitan Nallea ja puikkoja 2½. Minulle langan valinnassa oli olennaista, että se ei saa kutittaa, pitää olla pehmeä, kestää konepesun ja mielellään löytyy omasta lankakopasta, niinpä Nalle jäi heti pois pelistä. Alkuperäinen ohje on naiselle, joten siinä luodaan 72s, kun taas taaperolle riittää 40s, vaikka neuleen tiheys onkin lähes sama. Alkuperäisen ohjeen tiheys olisi 25s x 35 krs = 10cm. Käyn tässä läpi alkuperäisen ohjeen sekä omat muokkaukseni.

Lanka: Cirdar Snuggly Baby Bamboo 80g
Puikot: 3½
Tiheys: 24s x 33 krs = 10cm x 10cm
Koko: Taapero (noin 21)

Vikkelikuvion malli kirjan mukaan:

  ℓ-------ℓ
  ℓ-------ℓ
--ℓ-------ℓ--
--ℓ-------ℓ--
  ℓ-------ℓ
  ℓ-------ℓ
--ℓ-------ℓ--
--ℓ-------ℓ--
  ℓ-------ℓ
  ℓ-------ℓ
--ℓ-------ℓ--
--ℓ-------ℓ--
  ℓ-------ℓ
  ℓ-------ℓ
--ℓ-------ℓ--
--?-------¿--
   ℓ-----ℓ
   ℓ-----ℓ
 --ℓ-----ℓ--
 --ℓ-----ℓ--
   ℓ-----ℓ
   ?-----¿
  --ℓ---ℓ--
  --ℓ---ℓ--
    ℓ---ℓ
    ℓ---ℓ
  --ℓ---ℓ--
  --?---¿--
     ℓ-ℓ
     ℓ-ℓ
   --ℓ-ℓ--
   --ℓ-ℓ--
     ℓ-ℓ
     ℓ-ℓ
 -----------
 -----------

      -
     ---
    -----
   -------
  ---------
 -----------
  ---------
   -------
    -----
     ---
      -

-  nurja silmukka (p)
ℓ  1s oikein kiertäen (k tbl)
?- 1s ristiin oikealle kiertäen
   eli neulo puikon toinen silmukka ensimmäisen edestä oikein kiertäen,
   sitten ensimmäinen silmukka nurin,
   päästä molemmat silmukat yhtä aikaa puikolta
-¿ 1s ristiin vasemmalle kiertäen
   eli neulo puikon toinen silmukka ensimmäisen takaa nurin,
   sitten ensimmäinen silmukka oikein kiertäen,
   päästä molemmat silmukat yhtä aikaa puikolta

Pienensin tätä sen verran, että tein aloitussalmiakin 9-rivisenä 11-rivisen sijaan, leveimmässä kohtaa siis 9s. Yhden oikean kerroksen jälkeen tehtävän nurjan raidan tein myös 9s levyisenä. Lopetin vikkelikuvion neulomisen etuajassa, juuri ennen kuin se olisi kasvanut 13s levyiseksi, jättäen sen siis 11s levyiseksi. Nämä muutokset tein luonnollisesti, koska taaperon sääret ovat huomattavasti aikuisen sääriä pienemmät.

Sukka alkaa kaksinkertaisella sukansuulla, ohjeessa 5 krs o, 1 krs n, 5 krs 2o 2n joustinta, itse pienensin 4 krs kokoiseksi. Viimeiset 3s kannattaa jättää yhdistämättä, jotta siihen voi halutessaan pujottaa kuminauhan. Varsinkin tällaisissa sukissa, joissa varsi neulotaan sileänä, voi kuminauha olla enemmän tarpeen kuin joustinneule-vartisissa sukissa.

Tämän jälkeen neulotaan 4 krs sileää ennen kuin aloitetaan saumaraita keskellä takana, itse tosin tein vain 2 krs. Saumaraita tehdään neulomalla 2s vuorotellen 2 krs n ja 2 krs o.



Pohjekavennukset aloitetaan saumaraidan molemmin puolin, kun varsi on 15cm pitkä. Ne tehdään 8 kertaa ja välikerroksia on aina 7. Tässä tapauksessa tein pohjekavennukset vain kahdesti ja kolmella välikerroksella, varren pituus oli siinä vaiheessa 18cm. Pohjekavennusten jälkeen neulotaan 7cm ennen kantapäätä, itse neuloin vain 2 krs. Vikkelikuviot kuuluu aloittaa samanaikaisesti 3. pohjekavennuksen kanssa, itse aloitin ne varren ollessa 12cm mittainen. Ohjeessa kerrotaan niiden aloituskohdasta, että saumaraidan jälkeen on pohjekavennus, seuraavaksi 17o , 1n (tästä alkaa vikkelikuvio), 26o, 1n (vikkelikuvion keskusta toisella puolella sukkaa), 17o, pohjekavennus ja jälleen saumaraita. Itselläni vastaavasti oli saumaraidan jälkeen 9o, 1n, 18o, 1n ja 9o.

Vikkelikuvio jakaantuu kantalapun alkaessa ja puolet siitä jatkuu kantalappuun, myös saumaraita jatkuu, ja molempia jatketaan kantapohjan kavennuksiin saakka. Muuten kantapää neulotaan sileänä. Ohjeen mukaan kantapohjan kavennukset aloitetaan, kun kantalapussa on neulottu 7 kertaa vikkelikuviossa oleva nurja neliö. Itse jätin nurjat neliöt pois kantalapusta, saumaraidan kanssa näin pienellä silmukkamäärällä kantapäässä ei olisi ollut lainkaan sileää. Tämän kantalapun jaoin osiin niin, että oikealla oli 5s, keskellä 7s ja vasemmalla 6s.

Kannattaa muuten katsoa tarkkaan, miten poimii sivusilmukat kantapään jälkeen, jotta saa kauniin kuvion kantapään nurjien silmukoiden viereen.

Tee kiilakavennukset. Puolittainen vikkelikuvio jatkuu pikkuvarpaan tyveen saakka. Sen jälkeen neulotaan 6 krs sileää ennen sädekavennusta, itse tosin neuloin vain kerroksen sileää tähän väliin. Olin neulonut kantapää mukaan luettuna 11,5cm kun aloitin sädekavennuksen. Sädekavennuksessa neulotaan joka puikon keskellä ja lopussa 2s oikein yhteen. Välikerroksia tulee yhtä paljon kuin puikolla on silmukoita kahden kavennuksen välissä. Kaventaminen lopetetaan tavalliseen tapaan, kun jokaisella puikolla on 2s. Näissä sukissa koko jalkaosan pituudeksi tuli 14,5cm, siis sopivan löysä, ettei ihan heti mene pieneksi tai ahdista.