Kaikilla on luultavasti omia variaatioita siitä, miten itkeviä lapsia harhautetaan matkoilla, mutta tämä on toiminut meillä kotimatkoja kävellessä mainiosti. Melodia on laulusta Leijonaa mä metsästän, johon vaihdetaan sanoja sopimaan edessä olevaan maastoon. Lapset laulavat mukavasti perässä, kuten lauluun kuuluu, joten monet harmitukset unohtuvat. Laulu alkaa "Kotia mä metsästän/ tahdon saada lämpimän/ tahdon saada ruokaa/ enkä väsy ollenkaan". Tätä on nyt talvisaikaan laulettu, mutta tuossa voisi olla myös muuta, mikä sitten sattuukin sopimaan tilanteeseen. Edessä voi olla jäinen tie, ylämäki, risteys, autotie, metsäpolku, mitä milloinkin, ja kaikkiin pitää tietysti keksiä oma äänitehosteensa. Lapset auttavat mukavasti niin esteissä kuin äänissäkin, joten ei tarvitse murehtia oman mielikuvituksen riittämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti