Tein nämä läksiäislahjaksi Japaniin takaisin muuttavalle ystävälleni. Hän ei asu Kiotossa, mutta Airin kappale Alone in Kyoto on soinut paljon päässäni näitä neuloessani. Tuo kappale soi myös taustalla elokuvassa Lost in Translation kohdassa, jossa päähenkilö kulkee japanilaisessa puutarhassa. Hienoja tunnelmia siihen kappaleeseen siis joka tapauksessa liittyy, kuten myös tähän ystävääni ja hänen kanssaan viettämiini hetkiin. Käden lämmittimien malli on myös japanilaista alkuperää, Rasen tekijänä Izumi Ouchi.
Halusin kerrankin neuloa jotain, jossa en muokkaisi mitään, että selviäisin vähemmällä pähkäilyllä. Päädyin sitten kuitenkin peilaamaan mallin toisen käden lämmittimeen, koska se nyt vain on mielestäni nätimpää. Ehkä se helpolla pääseminen on täysin mahdotonta neuleprojekteissani.
Lanka: Viking of Norway Baby Ull 55g
Puikot: 2½
Tiheys: 30s = 10cm
Koko: nainen
En kopioi tähän ohjetta, mutta selitän, miten peilasin kuvion. Mallissa palmikot tehdään aina niin, että kaksi ensimmäistä silmukkaa laitetaan apupuikolle työn eteen ja niiden takaa neulotaan seuraavat kaksi. Peilatessa laitoin silmukat työn taakse odottamaan. Mallissa puikko alkaa aina nurjalla silmukalla ja kuviossa päättyy aina kavennukseen. Peilatessa neuloin puikon lopusta alkaen, eli puikko päättyi aina nurjaan ja kuviota tehdessä alkoi aina kavennuksella. Ohjeessa olevat oikein yhteen kavennukset tein takakautta. Siinä ne muutokset oikeastaan ovatkin, ei siis liian vaikeaa, mutta haluaako sitä ylipäätänsä lähteä peilaamaan, on aina tapauskohtaista.
Tein myös itselleni samanlaiset, mutta lankana käytin Hjertegarnin Alpaca Silkiä. Lanka on kaunis ja hyväntuntuinen, mutta kutisee käsivarsissani paljon. Päädyn luultavimmin purkamaan ne, tekemään langasta jotain muuta ja tekemään tällaiset itselleni jostakin toisesta langasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti