Leppäkerttu-piñata

Olen tehnyt piñatan kerran aikaisemmin, ja vaikka se oli sievä, sen hajalle saaminen oli aivan liian vaikeaa. Sen tein liisteröimällä lehtisuikaleita ilmapallon päälle, ja nyt halusin kokeilla jotakin muuta. Tällä kertaa tutustuin miten piñata yleensä tehdään ja selvisi, että pahvista. Jossakin oli myös hyödynnetty muropakettia sellaisenaan, joten sille linjalle päätin itsekin lähteä.

Tarvikkeet:

• muropaketti, lisäksi pieni pala pahvia vahvikkeeksi ripustusnarulle
• sakset
• mattopuukko tai veitsi paketin vaurioittamiseen
• punaista ja mustaa kreppipaperia
• liimaa
• maalarinteippiä
• musta piippurassi
• suuret askartelusilmät
• ripustusnaru

Leikkasin muropaketin kulmista palat pois pyöristääkseni pakettia. En leikannut koko kulmaa, jotta siihen jäisi vielä tarvittava reuna, vaan vain palat pois sekä edestä että takaa. Teippasin sitten reunat vähän pyöristäen pohjan päälle. Vedin mattopuukolla kevyitä viiltoja pitkin pakettia saadakseni sen helpommin hajoavaksi. En tiedä auttaako se, mutta kokeilen.

Punainen kreppipaperi kuultaa vähän läpi, joten paketti kannattaa päällystää samalla punaisella kreppipaperilla tai silkkipaperilla. Musta kreppipaperi on täysin peittävää, joten sen alle jääviä kohtia ei tarvitse päällystää. Kreppipaperi muuten tuntuu värjäävän käsiä, joten sitä kannattaa hiukan varoa.

Kuvasta voi päätellä, miten leppäkerttu on tehty, jos osaa näitä tehdä. Itselläni meni hetki pyöritellessä, minkä levyisiä suikaleita pitäisi tehdä sun muuta, joten laitan tähän kaiken tarkasti ylös.

Kreppipaperista leikataan noin 3cm levyisiä suikaleita, joihin leikataan toiseen reunaan hapsutus. Hapsut saavat olla noin 1,5cm syvyisiä ja niitä voi leikata 2mm päähän toisistaan. Hapsuja leikatessa kannattaa laittaa kreppipaperi monin kerroin, että selviää vähän vähemmällä saksimisella. Suikaleet liimataan sitten alhaalta ylöspäin, aina peittämään edellinen suikale. Käytin nyt liimapuikkoa, koska se on helppoa, mutta ensi kerralla käytän Eri-Keeperiä, koska liimaa meni niin älyttömiä määriä, että tulee turhan kalliiksi. Liimasin ensin mustia suikaleita toiselle puolelle leppäkerttua vähän yli puolen välin ja sitten punaisia pohjasta alkaen peittämään selkäpuolen ja reunat. Annoin mustan kreppipaperin tulla hiukan yli niin, että liimatessani punaisen, se meni vähän mustan päälle, eikä välistä pilkota muropakettia.

Täytin piñatan ennen kuin teippasin yläosan kiinni. Piñataan menee sisälle karkkeja tai muita pieniä aiheeseen sopivia esineitä. Tässä tapauksessa sinne meni lähinnä karkkia, mutta löysinpä jostakin puisia minipyykkipoikia, joissa on puinen perhonen, joita lapset pääsevät kotonaan maalaamaan, ettei pelkäksi karkiksi mennyt. Tein yläosaan myös saksilla reiän, jonka läpi laitoin ripustusnarun. Jos olisin löytänyt ilmastointiteippiä, olisin vahvistanut reiän ympäryksen sillä, mutta en löytänyt, joten laitoin vielä pienen palan pahvia vahvistamaan kohtaa.

Liimasin mustaa kreppipaperia yläosaan ympäri koko leppäkertun niin, että selkäpuolenkin yläosa on musta. Mustasta paperista leikataan, hapsutetaan ja liimataan sitten vielä seitsemän pilkkua punaiselle puolelle. Tein leppäkertun päälle kaksi reikää, joiden läpi pujotin mustan piippurassin tuntosarviksi. Piippurassia oli hankala saada ohjatuksi toisesta reiästä toiseen, joten käytin virkkuukoukkua apuna. Jos olisin ajatellut asiaa aiemmin, olisin kenties pujottanut piippurassin samassa vaiheessa, jossa laitoin ripustusnarun, mutta toimi se näinkin. Viimeistelin teoksen vielä liimamalla päälle kaksi suurta (2cm halkaisijaltaan) askartelusilmää.

Piñata on valmis kun se on niin upea, että sitä ei raaskisi hajottaa.